Mitä kestävä kehitys on ja pelastaako se maailman?
Teksti: Jaakko Järvensivu, Kuvat: Juha Laine
Kuva: Juha Laine. Kuvauspaikka: Kioto, Japani.
Kestävä kehitys on uusi muotisana, jota kaikki yritykset käyttävät markkinointimateriaaleissaan, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
No, aloitetaanpa historian oppitunnilla. Yksi kestävän kehityksen ensimmäisistä määritelmistä esitettiin vuonna 1987 julkaistussa raportissa, jonka laati niin kutsuttu Brundtlandin komissio, joka kuvaili sitä seuraavasti: ”nykyisten tarpeiden tyydyttäminen vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan.”
Sinänsä yksinkertaista, mutta sen jälkeen tutkijoiden keskuudessa on vallinnut yleinen käsitys siitä, että kestävässä kehityksessä tulisi kiinnittää huomiota paitsi ympäristöön myös taloudellisiin ja sosiokulttuurisiin näkökohtiin.
Yksi nykypäivän suurimmista uhkista, joka voi vaarantaa tulevien sukupolvien kyvyn tyydyttää omat tarpeensa, on tietysti ilmastonmuutos. Tästä syystä suurin osa yritysten ja brändien kestävän kehityksen painopisteistä on nyt, aivan oikein, keskittynyt tuotannon .
Hiilijalanjäljen laskemiseksi tulee ottaa huomioon kaikki tuotteen valmistukseen liittyvät tekijät, kuten materiaalien ja osien hankinta (materiaalien ja osien hankkiminen ympäri maailmaa lisää merkittävästi päästöjä), materiaalien tuotanto (joidenkin materiaalien valmistuksesta aiheutuu enemmän hiilidioksidipäästöjä), lopputuotanto (käytetty energia), kokoonpano ja varastointi (tuotannon, kokoonpanon ja varastoinnin välisten kuljetusten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt).
Lyhyesti sanottuna: mitä suurempi osa raaka-aineista hankitaan paikallisesti, mitä vähäisempi materiaalin hiilijalanjälki on, mitä energiatehokkaampi tuotanto on, ja mitä lähempänä tuotanto , kokoonpano ja varastointi sijaitsevat toisistaan ja lopuksi, mitä kestävämpi tuotteesi on, sitä pienempi on tuotteen kokonaishiilijalanjälki.
(Kierrätettävien materiaalien käyttö ja oman kiertotalousjärjestelmän luominen mahdollistavat myös materiaalien uudelleenkäytön, jolloin tuote ei päädy haitalliseksi jätteeksi elinkaarensa lopussa.)
Kuva: Juha Laine. Paikka: Kioto, Japani.
Mutta hei, ei unohdeta kestävän kehityksen taloudellisia ja sosiokulttuurisia näkökohtia.
Mistä tässä on kyse? Taloudellinen kestävyys tarkoittaa sitä, että tunnustetaan se tosiasia, että elämme planeetalla, jonka resurssit ovat rajalliset eivätkä ne riitä ikuisesti. Sen sijaan, että tavoitellaan lyhyen aikavälin voittoja välittämättä resurssien ehtymisestä, ympäristövaikutuksista tai velkaantumisesta, meidän tulisi keskittyä vakaaseen pitkän aikavälin kasvuun ja käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvia resursseja sekä kantaa vastuu käytettyjen raaka-aineiden kierrätyksestä.
Yritykselle sosioekonominen kestävyys tarkoittaa sitä, ettei se esimerkiksi käytä tuotteidensa valmistukseen ulkomaisia tehtaita, joiden maine on kyseenalainen, vain siksi, että se on mahdollista ja lisää voittoja.
Äärimmäinen esimerkki työntekijöiden riistosta on Rana Plazan romahdus Bangladeshissa vuonna 2013, jossa menehtyi 1 000 ihmistä, pääasiassa vaateteollisuuden työntekijöitä. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan til anne on parantunut huomattavasti Bangladeshin onnettomuuden jälkeen, mutta parantamisen varaa on edelleen. Bangladesh on maailman toiseksi suurin vaatteiden viejä Kiinan jälkeen, ja sen viennin arvo on 42,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Vuonna 2012 Kiinassa puhkesi mellakka, johon osallistui 2 000 työntekijää, tehtaalla, jossa Apple valmisti iPhone-puhelimiaan. Samana vuonna julkaistun Newsweek-lehden raportin mukaan 60 miljoonaa kiinalaista työntekijää oli niin sanottuja ”vuokratyöntekijöitä”, eli heidät oli palkannut ”vuokratyöyritys” eikä heillä ollut työsopimusta sen tehtaan kanssa, jossa he työskentelivät.
Vuoden 2021 raportin mukaan kiinalaisille työntekijöille maksetaan usein palkkoja, jotka eivät riitä elinkustannusten kattamiseen, ja heidän on muun muassa tehtävä pitkiä työpäiviä, kärsittävä fyysisistä vaivoista ja siedettävä henkistä rasitusta.
Tämä ei tarkoita, että kaikki tietyn maantieteellisen alueen tehtaat riistäisivät työntekijöitään – kuten Kansainvälisen työjärjestön raportissa todettiin, tilanne on parantunut huomattavasti esimerkiksi Bangladeshin tehtaissa. Työntekijöiden oikeuksien loukkauksia tapahtuu myös Euroopassa, kuten Praton tapaus osoittaa. Tämä Toscanan kaupunki tunnetaan italialaisista muotituotteista, joiden valmistuksessa työntekijöiden oikeudet eivät täytä vaatimuksia.
Myös kotimaassamme Suomessa marjankasvatusyrityksiä on tutkittu poliisin toimesta epäiltyjen työntekijöiden oikeuksien loukkausten sekä ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ihmiskaupan vuoksi .
Kuva: Juha Laine. Kuvauspaikka: Myoko, Japani.
Keskittyminen epäolennaisiin kestävän kehityksen toimiin, eli viherpesuun
Toisinaan yritykset eivät ole aidosti kiinnostuneita ympäristövaikutustensa vähentämisestä, mutta haluavat silti antaa ulkomaailmalle sellaisen kuvan, jotta ne eivät näyttäisi vanhanaikaisilta.
He saattavat pelätä, että potentiaaliset asiakkaat lakkaisivat käyttämästä heidän tuotteitaan, jos totuus tulisi ilmi ja kävisi ilmi, ettei yritys noudata nykyisiä standardeja. Tällaiset tilanteet voivat johtaa niin sanottuun viherpesuun.
Yhdistyneiden Kansakuntien mukaan viherpesu aiheuttaa ”merkittäviä esteitä ilmastonmuutoksen torjumiselle, sillä se johtaa yleisöä harhaan luulemaan, että yritys tai organisaatio tekee ympäristönsuojelun hyväksi enemmän kuin todellisuudessa. Viherpesu edistää vääriä ratkaisuja ilmastokriisiin, jotka vievät huomiota konkreettisilta ja uskottavilta toimilta ja viivästyttävät niitä.”
Ei ole aina helppoa ymmärtää, mikä on väärä ratkaisu ja mikä oikea ratkaisu ilmastonmuutokseen. Kun esimerkiksi haastattelin hiihtokeskusten johtajia, kestävän kehityksen ohjelmien vetäjiä ja ilmastotutkijoita artikkelia ”Ilmastonmuutos ja hiihtokeskusten tulevaisuus” varten, sain tietää, että nykyaikaisten energiatehokkaiden lumitykkien ja lumikoneiden käyttö vaikuttaa huomattavasti enemmän hiihtokeskuksen ilmastovaikutusten vähentämiseen kuin tuulimyllyn rakentaminen, jota voidaan käyttää vihreän energian tuottamiseen.
Tuulimyllyn tuottama energia on hyvin vähäistä ja kattaa vain murto-osan lomakeskuksen toimintaan tarvittavasta energiasta, mutta jos asiaa markkinoidaan oikealla tavalla – ”osa hiihtokeskuksessa käyttämästämme energiasta on peräisin uusiutuvista lähteistä” – se voi kuulostaa todelliselta ratkaisulta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Onneksi EU:n kaltaiset viranomaiset sekä pienemmät kansalliset viranomaiset suojelevat nykyään kansalaisiaan harhaanjohtavilta markkinointiväitteiltä. Vuonna 2024 Suomen kilpailu- ja kuluttajavirasto puuttui kansallisen lentoyhtiön markkinointiväitteisiin, joissa todettiin seuraavaa: ”hankimme uusiutuvaa lentopolttoainetta, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 %”.
Yritys ilmoitti tavoitteekseen hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2045 mennessä, mutta kuluttajavirastolle toimitetussa raportissa kävi ilmi, että yrityksen vuonna 2022 käyttämien uusiutuvien polttoaineiden osuus oli vain 0,2 %. Kuluttajavirasto totesi, että markkinointi oli harhaanjohtavaa. Samana vuonna EU käynnisti 19 lentoyhtiötä koskevan tutkimuksen niiden päästöoikeusväitteiden osalta .
Kuva: Juha Laine. Paikka: Myoko, Japani. Laskija: Nathan Proulx.
Kohti onnellista tulevaisuutta ostamalla kestävästi?
No, se on askel parempaan suuntaan, mutta älä luule, että pelastaisit maailman ostamalla kestävän kehityksen tuotteita. Seitsemän Patagonia-takin ostaminen ei tee sinusta sankaria, vaan kuluttajan.
Koska emme enää elä vaihdantataloudessa, täytyy meidän toisinaan ostaa tavaroita, mutta on tärkeää pyrkiä tekemään harkittuja päätöksiä eikä vaan seurata trendejä tai antaa periksi ryhmäpaineelle.
Sähköautot vähentävät hiilidioksidipäästöjä polttomoottoriautoihin verrattuna, mutta auton ostamatta jättäminen on vieläkin ympäristöystävällisempää. Mene töihin tai kouluun pyörällä, kävellen tai joukkoliikenteellä.
Osta vähemmän tuotteita, jotka ovat kalliimpia, kestävämpiä, kierrätettäviä, monikäyttöisiä ja klassisen tyylikkäitä – sellaisia, jotka eivät mene ensi vuonna pois muodista. Käytä näitä tuotteita pidempään, huolla niitä asianmukaisesti, korjaa ja kierrätä ne.
Tue yrityksiä, jotka kiinnittävät huomiota oikeisiin asioihin, jotka ovat paikallisia, keskittyvät johonkin tiettyyn urheilulajiin tai erikoisalaan, panostavat laatuun ja rehellisyyteen eivätkä ole pörssissä pääasiallisena tavoitteenaan osakkeenomistajien voittojen maksimointi.
Äänestä ihmisiä, jotka eivät kiistä ilmastonmuutosta, jotka kannattavat koulutusta, tiedettä ja tasa-arvoa ja joiden uskot toimivan oikein. Vaadi lainsäädäntöä, jolla rangaistaan ympäristöä piittaamattomia yrityksiä ja pakotetaan noudattamaan tuotteiden kestävyyttä, korjausjärjestelmiä ja kiertotaloutta koskevia vaatimuksia.
Ja muista myös pitää hauskaa silloin tällöin: Laita puhelin pois, lähde retkeilemään, juoksemaan tai pyöräilemään, kiipeä sille kalliolle, laske se kuru tai surffaa niillä aallolla – ja ota kaverit mukaan.
Paikka: Chiba, Japani. Laskija: tuntematon. Kuva: Juha Laine
Jos haluat tietää, mitä me KOTA2®:lla olemme tehneet hiilijalanjälkemme pienentämiseksi, klikkaa tästä.